NYTE | GALLERIA 3H+K

Petra Aaltola
Tragic Pony, Superstar Edition
08.01.-30.01.2022

Huom! Vallitsevien kokoontumisrajoitusten vuoksi avajaisia ei järjestetä. Näyttely on avoinna normaalisti ke-pe 11-17, la-su 12-16.

Ensimmäisessä soolonäyttelyssään Petra Aaltola raottaa teoksillaan ikkunaa lapsuuden muistikuviin. Millainen arvo leikillä ja esineillä mahtoi olla ja millaisiin mittasuhteisiin ihastus tai pelko saattoivat kasvaa? Usein kauhu ja ihailu kulkivat käsi kädessä sekoittuen tunteiden sekamelskaksi, jonka juuret ovat alkaneet paljastua hiljalleen vasta neljännesvuosisata koetun jälkeen. Kuinka paljon lapsuuden aikaisesta persoonastamme on yhä läsnä? Kuinka
paljon saisimme intohimoistamme ja huolistamme selville tutustuessamme itseemme lapsina? Teoskokonaisuudellaan Tragic Pony, Superstar Edition Aaltola hapuilee omaa sisäistä lastaan vastaamaan kysymyksiin, kuten: mitä todella haluan ja millä minun on oikeus leikkiä?

Tragic Pony, Superstar Editionin traagisen kömpelöt keraamiset teokset kirmaavat yhdessä ja erikseen maailmassa, joka on värikäs, muttei yksiselitteisesti huoleton. Näyttelyyn installoitu ääniteos antaa vihjeen siitä, että veistosten leikkisyys, naivistisuus ja ulkoinen kepeys kätkevät alleen jotain paljon monisyisempää, josta taiteilija ei vielä tai välttämättä
koskaan saa kiinni.

Petra Aaltola (s. 1992, Orimattila) on Helsingissä asuva taiteilija, joka tutkii vaihtoehtoisia olemisen ja ajattelemisen tapoja monipuolisesti erilaisia materiaaleja hyödyntäen. Tällä hetkellä hän työskentelee pääasiassa keramiikan ja installaatiotaiteen parissa. Aaltola on kiinnostunut kriittisestä ajattelusta, historiasta, utopioista, särökokemuksista, uusmaterialismista ja materiaalisuudesta. Teostensa vakavia teemoja hän nyrjäyttää naivistisella estetiikallaan. Aaltola valmistui Aalto-yliopiston Taiteen laitokselta taiteen
maisteriksi 2021.

Teemu Päivinen & Työryhmä
Kuulumaton
20.11.-12.12.2021

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 19.11. klo 18-20!

Kuulemme, olemme kuuluvia, läpikuultavia
Kuulumme itselle, toiselle, maailmaan; maailma kuuluu meille
Kuulumaton kajahtelee aistivan ja aistittavan väliin aukeavassa

Kuulumaton-näyttelyn videot ovat syntyneet osana Koneen Säätiön rahoittamaa, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Tutkimuskeskus Tutkella toteutettua Ruumis ja toinen: Elettyjä mahdottomuuksia taiteen ja tieteen välissä -tutkimushanketta (2018-2021), jonka tavoitteena on jäsentää ruumiillista vierasta paneutumalla erityisesti kumman (das Unheimliche, the uncanny) ilmiöihin ja kokemukseen. Hankkeen näkökulmana on paattisuus, joka ohjaa tutkimaan odottamattoman eli vieraan vaikuttavuutta ja sitä tietä aistittavuuden rajoja.

Kuulumaton-näyttelyn videoista toinen on toteutettu yhteistyössä Suomen Moniääniset ry:n jäsenten kanssa. Videossa pääsevät heidän kokemuksensa kuuluviin.

Työryhmä:
Esiintyjät: Samuli Aalto, Gabriele Goria, Sami Juntunen, Petri Kotilainen, Jonna Lehto, sekä anonyymi esiintyjä.

Kuvaus ja leikkaus: Jenni Kokkomäki
Äänet ja musiikki: Miro Mantere
3D -animaatio: Samuli Aalto
Ohjaus: Teemu Päivinen

Kiitos:
Ari Hirvonen,

Koneen Säätiö, Taiteen edistämiskeskus, Suomen Moniääniset ry, Ruumis ja toinen -hankkeen kopla, Höyhentämö, sekä Teatterikorkeakoulu.

Hyena-kollektiivi
Tarjoiluehdotus
23.10.-14.11.2021

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 22.10. klo 18-20!

Lokakuussa Galleria 3H+K:ssa, Porissa, avautuu HYENA-kollektiivin noutopöytä-teemaa käsittelevän näyttelytrilogian ensimmäinen osa: Tarjoiluehdotus.

Neljän taiteilijan yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä pureudutaan mm. juhlien valmisteluun, yhdessä tekemiseen ja juhlaruokien alkuperään. Kuten juhlissa vieraat ovat kerääntyneet ison, ruokia notkuvan pöydän ääreen, näyttelyn tekijätkin ovat kokoontuneet yhteen valmistelemaan näyttelyä ja koonneet teoksistaan assemblaasin isolle pöydälle.

Pohja juhlien onnistumiselle luodaan valmisteluvaiheessa ja jopa sitä ennen. Näyttelyssä nostetaan esiin juhlaruokien valmistusprosessiin liittyviä teemoja ja tapoja. Juhlien kulisseissa tapahtuu asioita, jotka eivät näy juhlavieraille. Kuka saa osakseen työlään ruoan valmistamisen, kun toisaalla toiset jakavat ja nauttivat noutopöydälle kootut herkut.

Kollektiivin näyttelyssä yhdistyy kirjavasti sekä perinteisistä sekä epäkonventionaalisista materiaaleista koostettuja pieniä ja suurempia teoksia, joiden ideat kumpuavat muistoista, tuntemuksista ja arkisista sattumuksista. Kolmiulotteisissa teoksissa on käytetty mm. puuta, vahaa, kasvivärjättyjä tekstiilejä ja jauhoja.

HYENA-kollektiiviin kuuluu Kira Björklund, Katri Kari, Mirkka Suokas ja Hanna Tervonen. Taiteilijat ovat tutustuneet kuvataideopintojen parissa Imatralla. Tarjoiluehdotus on HYENA-kollektiivin ensimmäinen yhteinen näyttely.

Huom. näyttely sisältää gluteenia.

Satu Karhumaa & Niko Skorpio
VAIHE 1 – Elää ja kuolla keskeneräisenä
25.09.-17.10.2021

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 24.09. klo 18-20!

VAIHE 1 – Elää ja kuolla keskeneräisenä tutkii keskeneräisyyden tematiikkaa taiteilijan työprosessissa. Aiemmin syrjään jääneet teokset – maalaukset, veistokset, videot – kohtaavat tai lävistävät nyt toisensa kummallisilla
tavoilla, ehkä etsien valmistumista tai täydellistymistä itsensä ulkopuolelta, toisista keskeneräisistä yksilöistä.

Satu Karhumaa: ”Pohdin identiteettien muodostumista, persoonia ja stereotypioita, yksilön moninaisuutta ja massojen yhtenäisyyttä, yhteiskunnan kohdistamaa painetta yksilöön ja yksilön selviytymismekanismeja. Minua kiehtoo ihmisyyden ja ei-ihmisyyden välinen häilyvä rajapinta.”

Niko Skorpio: ”Työskentelyni on intuitiivisten tilojen kartoittamista. Suosin sattumaa ja muita kontrollia hylkiviä keinoja voidakseni luovuttaa ohjakset alitajuisille voimille. Jonkin epäinhimillisen tavoitteleminen kertoo ehkä jotain
ihmisenä olemisesta tässä ajassa ja tilassa.”

VAIHE 1 on toinen näyttely Humppilassa asuvien ja työskentelevien Karhumaan ja Skorpion yhteiskuratoitujen näyttelyjen sarjassa. Edellinen, VAIHE 0, nähtiin Lappeenrannassa Taidekeskus Idässä heinä-elokuussa.

Näyttelyä on tukenut Taike / Hämeen taidetoimikunta.

Sanni Vanttaja
Peilisoluissa
28.08.-19.09.2021

Kun nostat katseesi ja
kuorit auki tämän
hennon, havisevan hetken.

Kun herkkyytesi punoutuu
lihani helkkyviin kudoksiin.

Sinun kipusi ja kaipuusi
heijastuvat lukemattomina säteinä
minun hohtavissa,
hopeisissa soluissani.

Sinun liikkeesi piirtävät
kiertoratansa avaruuteni ylle.

Ja minä piirrän sinun veresi ja valosi,
sinun säikeesi ja säihkeesi.

Tallennan aineesi unen ja haaveen.
Laulusi, joka kaikuu
syissäni ja soluissani.

Uurran ihosi uomat,
välkehtivän autereen,
maisemaan aukenevan maailman.

“Näyttelyni koostuu teoksista, jotka ovat havaintoja ja muistiinpanoja ihmisen
kehollisesta kokemuksesta, ruumiin ja mielen risteymäkohdista. Olen kiinnostunut lihan ja lihallisuuden tulkitsemisesta herkkyyden, haurauden ja vähäeleisyyden kautta. Miltä katse tuntuu iholla, millaisia merkkejä kaipuu tai poissaolo piirtää pintaamme, kuinka näkymätön kosketus voi olla se kaikista painavin? Keho on myös kieltä ja merkityksenantoa. Se välittää meille jatkuvasti sanattomia viestejä, jotka usein hukkuvat puheen ja rationaalisen ajattelun vanaveteen. Yksityiskohtaisissa ja hitaissa viivapiirustuksissani olen antanut kehoni ohjata työskentelyä ja välittää vapaasti niitä viestejä, jotka haluavat nousta hiljaisuudesta ja tulla kuulluiksi.“

Sanni Vanttaja (s.1990) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hän on opiskellut kuvataidekasvatusta, ja valmistunut taiteen maisteriksi vuonna 2019. Vanttajan teokset liikkuvat kuvataiteen ja runouden välillä, välittäen viestejä kahdella, toisiinsa sulautuvalla kielellä. Taiteessaan hän kokee tärkeäksi kysymisen ja etsimisen, tyhjän tilan ja verkkaisuuden. Ne hetket, jolloin ajatukset liukenevat irti totunnaisesta. Kun sanat ja muodot lipuvat vapaasti ajassa ja tilassa, limittyen toisiinsa. Sen pisteen, jossa kysymys kiteytyy kuvaksi, kuva uudeksi maailmaksi.

Näyttelyä on tukenut Taiteen Edistämiskeskus.

Jenni Holma
Intoxicated
31.07.-22.08.2021

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 30.07. klo 18-20!

“Sanoitko jotain tunteesta, joka ei katoa, tai kuumeesta, joka vain nousee?

”Intoxicated” –näyttelyssään Jenni Holma tutkii maanisen ja pakkomielteisen kulttuurin rinnakkaisuuksia ja paradokseja, kuvatuotannon strategioita ja tilallisen kokemuksellisuuden aistillisia ominaisuuksia. Näyttely on hybridimäinen ja visuaalinen koreografia rajojen häilyvästä luonteesta ja elämän sattumanvaraisuudesta informaatiotulvan, loputtomien arkistojen ja nopean teknologisen kehityksen aikakaudella. Se rakentaa monitulkintaisia tilanteita pirstaloituneesta maailmasta, jossa inhimillisesti latautuneet haaveet törmäävät sukupolvelliseen ahdistukseen, muuttuvaan ihmiskäsitykseen, rakkauteen, sen menetykseen ja kuvallisiin muistijälkiin. Näiden teemojen kautta teos kysyy katsojaltaan miten itsellemme kertomamme narratiivit ja verkottuneet ympäristömme hallitsevat yhteiskunnallista etäisyyden ja läheisyyden välistä dynamiikkaa. Teos on läsnä ja samanaikaisesti poissa: se etsii jotain, osaamatta kuitenkaan kertoa mitä.

Rinnastamalla luonnonmateriaaleja kuten puuta ja kiveä synteettiseen pvc:hen ja manipuloituihin valokuviin näyttely pohtii rakennettujen mielikuvien suhdetta totuuden käsitteeseen. Performatiivisissa tilanteissa esiintyvä ihmisvartalo näyttäytyy teoksissa muotokuvina, ruuminosina tai etäännytettyinä hahmoina. Valokuvien pintaa on rikottu ja muokattu manuaalisin, digitaalisin ja skanneritekniikkaa hyödyntävin keinoin, ikään kuin johdantona näyttelyn orgaanisen materiaalisuuden ja virtuaalisten kuvamaailmojen yhteentörmäyksestä. Hyödyntämällä kuvia omasta arkistostaan Holma pohtii visuaalisten teosten epävakaata luonnetta ja niiden vuorovaikutusta fyysisen tilan kanssa. Näyttelyssä nähtävät kuvalliset sommitelmat antavat ruumiillistumia irrallisuudelle ja toimivat analogiana arkitodellisuuden banaaliuudesta vieraantumiselle.

Jenni Holma (s. 1987) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hän on valmistunut Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi ja Lahden Muotoiluinstituutista valokuvaajaksi. Holma on pitänyt näyttelyitä niin Suomessa kuin ulkomailla, ja hänen kuviaan on nähty mm. Photo Londonissa, Arlesissa ja Delhi Photo Festivalissa. Taiteellisessa työskentelyssään Holma tutkii sisäisten kokemusten ja ulkoisten olosuhteiden välistä ristiriitaa ja tapoja, joilla kuvien valta ja visuaalinen kulttuuri ohjaavat halujamme. Kuvien välisiin assosiaatioihin perustuva dialogi on leimallista Holman teoksille, ja hän yhdistää työskentelyssään niin fiktiivisiä kuin dokumentaarisia käytäntöjä. Alkuperäisestä kontekstistaan eristetyt kuvat ottavat runollisia, poikkeuksellisia tai outojakin ominaisuuksia. Hänen työskentelynsä on alati muuttuvaa ja kerroksellista, heijastellen ajan luonnetta: mennyt, nykyhetki ja tuleva sekoittuvat palapelinomaiseksi ja avoimeksi jääväksi mysteeriksi. 

Rosalia Silfer
LOLANDELIAH
03.07.-25.07.2021

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 02.07. klo 18-20!

Rakastan pikkukiviä, simpukoita, juurien pätkiä, kaikenlaisia kauniita luonnon kappaleita. Saatan uppoutua tuntikausiksi keräilemään aarteita metsästä tai rannoilta. Ihastella niiden pieniä yksityiskohtia, värejä, säröjä pinnalla tai omituisia muotoja. Mietin mistä ne ovat lähtöisin, kauanko ne ovat kierrelleet maailmassa ennen kädelleni päätymistä. Onko kukaan aiemmin tiedostanut niiden ihastuttavaa kauneutta? Onko luonto luonut ne tarkoituksella juuri tällaisiksi, vai onko niiden synty täyttä sattumaa?

Teokseni ovat luonteeltaan samankaltaisia, kuin löytämäni aarteet. Ne elävät, kasvavat yhteydessä toisiinsa, vaihtavat materiaa keskenään, ja luovat energioillaan aina uusia alkuja. Taiteen kautta tutkin ja ihmettelen kokonaisvaltaisesti olemassaoloa, kaikkeutta. Abstraktit reliefit rönsyilevät vapaina suorakulmaisista raameista tai tasaisista pohjista. Materiaalit sekoittuvat keskenään kuten haluavat. Luovuus on läsnä prosessin jokaisessa henkäyksessä, sillä vain teos itse – jos sekään – tietää suunnan, jota kohti yhdessä kuljemme. Työhuonetta vallitsee kaaosta muistuttava tasapaino, jonka myllerryksissä sattumanvaraisuus on osa täydellistä suunnitelmaa. Teokset eivät pyri esittämään mitään jo olemassa olevaa, mutta onnistuvat jollain tapaa kuvaamaan maailmaa autenttisemmin, kuin yksikään maisemamaalaus tai valokuva voisi. Työskentely on yllätyksellistä ja vangitsevaa.

Heinäkuussa Galleria 3H+K:ssa aukeavassa näyttelyssä myös näyttelyvieraat pääsevät osallistumaan teosprosessiin. Sekateknisten reliefien täyttämään galleriaan sijoitetaan näyttelytöiden lisäksi kaksi eri vaiheissa olevaa keskeneräistä teosta, joita vieraat saavat halutessaan työstää. Näyttelyn päätyttyä taiteilija jatkaa teosten työstämistä niillä eväillä ja energioilla, joita ne ovat itseensä imeneet tuona aikana. Valmiit teokset on tarkoitus sijoittaa esille taiteilijan seuraavaan näyttelyyn Taidekeskus Mältinrannassa, Tampereella, lokakuussa 2021.

Mirva Niskanen
Koti
05.06.-27.06.2021

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 04.06. klo 18-20!

Mirva Niskanen (1991) on Tampereella asuva, Vihdistä lähtöisin oleva taiteilija, joka valmistui kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta keväällä 2020.

Näyttelyn “Koti” teokset ovat taiteilijan ensimmäisiä teoksia taidekentällä vapaana, ilman taidekoulua takanaan. Näyttely kertoo esineistä, asioista ja elävistä joiden kautta kodin tunnelma välittyy. Kodin symboliikka on aiheena moninainen ja siihen liittyy paljon tunteita ja muistoja, joita kodeista löytyvät esineet ja asiat voivat nostaa pintaan. Kodilla on aina ollut valtava merkitys, mutta se on myös tuntunut kasvavan viimeisen vuoden aikana.

“Kodin tuntua minulle luovat asioiden ja ihmisten lisäksi juuret ja tietoisuus niistä. Työtäni on ohjannut tunne menetetystä mummokokemuksesta ja ikävä isovanhempia, joita ei ole oikeastaan koskaan minulle ollut. Muistot heistä ovat hataria ja vähäisiä ja liittyvät lähinnä Omar- ja Kettukarkkeihin. Maalausteni, kuulemieni tarinoiden, valokuvien, esineiden ja vanhojen mummoni tekemien käsitöiden kautta olen tuntenut yhteyden, sukupolvien jatkumon ja yhdistymän.

Inspiraation lähteenä on toiminut mummojeni lisäksi kodin tekstiilit ja esineet, ja maalausten erilaiset pohjaratkaisut, materiaalit sekä niiden yhdisteleminen ja muokkaaminen. Uusi koti, kaupunki ja siten ympäristön vaikutukset mieleen ja taiteeseen ovat innoittaneet tekemistä. On helpompi huomata muutokset taiteessani kuin mielessä ja käyttäytymisessä. Konkretia teoksissa selkeyttää abstraktia mieltä. Parhaat asiat tapahtuvat vahingossa, yleensä työhuoneella.”

Teokset ovat tekstiilitaiteen ja maalauksen kombinaatioita. Työvälineinä on käytetty enimmäkseen ompelukonetta ja kuulakärkikynää.

Sini Talonen
488-788-00-0
08.05.-30.05.2021

Näyttelyn nimi 488-788-00-0 on kuvitteellinen kiinteistötunnus.

Näyttely on tila uneksunnalle. Se rakentuu tilallisesta kokonaisuudesta, jossa installaation osat ovat eräänlaisia viitteitä ja poimintoja. Ne ovat syntyneet kulkemisesta, keräilystä ja kartoittamisesta jättömailla, purku- ja rakennustyömailla, rannoilla, metsissä ja kaduilla.

Ajallisuuden ja asumisen ajattelu, sekä liikkuminen erilaisissa ympäristöissä kumpuaa kaipuusta saavuttaa kotoisuus ja osallisuus maailmassa. Rakentamisen seuraaminen kiehtovuudessaan on myös pelkoa
sielukkuuden katoamisesta. Toisaalta maailmassa olemisen ihmettely on pyrkimystä ymmärtää oman merkityksettömyyden merkitys.

Näyttelyssä erikokoiset teokset muodostavat tilaan mittakaavallisesti erilaisia ulottuvuuksia. Sisäänsä kutsuva käytävämäinen teos Unen alue pyrkii olemaan kokijoita lähelle tuleva mekanismi. Se sisältää mentaalisen irrottautumisen maailmasta ja toisaalta kiinnittyy tilan rakenteisiin yhdistyen fyysisyydessään olevaan. Sen ympärille sijoittuvat pienemmät osat koostuvat eri tavoilla prosessoituneista ja muokatuista löytöaineksista.

Ihminen voi tuntea tilan kosketuksen. Tapahtuma on usein tiedostamaton. Sen jälkeen jotain on muuttunut meissä, juurtunut kaikkien aistien kautta olemukseemme.

—

Sini Talonen on turkulainen kuvataitelija. Hän on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta ja Turun Taideakatemiasta. Hän on osallistunut ryhmänäyttelyihin ja pitänyt yksityisnäyttelyitä.

Talonen rakentaa pääasiassa veistoksellisia, tilallisia ja paikkasidonnaisia teoksia. Teokset kutsuvat kokijaa aktiivisuuteen, osalliseksi teoksen johdattamaan tapahtumaan. Hän pohtii teoksissaan tilallisuuden kokemusta ja sitä, miten tilojen ja paikkojen merkitykset muodostuvat. Häntä kiinnostaa ihmisen keho tilassa ja tilan vaikutuksille alttiina. Hän osallistuu taiteellaan vuoropuheluun mm. rakennetusta ympäristöstä, ihmisen luontosuhteesta ja osallisuudesta maailmassa.