paine 19.11.-7.12.2016
Heikki Hautala, Markus Luiro, Hanna Luukkonen, Sanna Pappila
Avajaiset perjantaina 18.11. klo 18-20
Paine on suure joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa. Ilmakehässä oleva kappale puristuisi kasaan mikäli sen sisällä ei olisi ilmamolekyylejä niin tiheässä kuin sen ympärillä.
Tyhjiö on tila jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine. Kvanttimekaniikan mukaan jopa ideaalinen tyhjiö, jossa ainetta ei olisi lainkaan, ei käytännössä pysyisi tyhjänä. Eräs syy siihen on, että tyhjiötä rajaavat seinämät lähettävät aina mustan kappaleen säteilyä. Perustavampaa laatua oleva syy on kuitenkin teoria, jonka mukaan tyhjiöenergia ei voi koskaan olla tarkalleen nolla.
Pienintä mahdollista energiatilaa kutsutaan nollapiste-energiaksi, ja se koostuu virtuaalisten hiukkasten puurosta, joiden elinikä on hyvin lyhyt. Kvanttimekaanisella tyhjiöllä eli vakuumilla, joka on vakuumitilaksi kutsuttu kvanttitila, tarkoitetaan siten energian teoreettista minimiä, ei totaalisen tyhjää.
Heikki Hautala (s. 1980) on kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Porissa. Hän valmistui Kankaanpään taidekoulusta vuonna 2009. Työskentelyssään Hautala keskittyy pääasiallisesti maalaukseen ja piirustukseen lähinnä kyseisten tekniikkojen välittömyyden vuoksi. Näiden lisäksi Hautala myös veistää ja tekee performanssia
sekä musiikkia.
”Näyttelytyöni koostuvat maalauksista, akvarelleista ja mustepiirustuksista. Töitteni keskiössä olevat hahmot leijuvat tai putoilevat jonkinlaisessa välitilassa ja käyvät läpi eräänlaista mutaatiota tai metamorfoosia. Osalle aukenee lisää aisteja, kolmansia silmiä ja taikavoimia. Toiset taas kadottavat muotonsa, puristuvat kasaan tai hajoavat tunnistamattomaksi, menettäen viimeisetkin ihmisyyden rippeet. Ärsykkeet sinkoilevat sisältä ja ulkoa, iskevät kiukkusuoniin ja hermopäätteisiin. Maalatessa pyrin rytmiin, rytmissä on kaaos, kaaoksessa on rytmi.”
Markus Luiro (s. 1985) syntyi Rovaniemellä ja opiskeli Kankaanpäässä. Hän yrittää teoksissaan tavoittaa jotain, mitä on mahdoton tavoittaa. Kuvia ei näe ennen kuin ne tekee. Katoamista ei huomaa ennen kuin se tapahtuu. Mitä oikeastaan on, mistä siinä on kyse, kuinka pahoillaan siitä pitäisi olla? Markus ei tiedä.
Hanna Luukkonen (s. 1969) on satakuntalaistunut, alun perin savolainen psykologi ja kuvataiteilija. Hän tekee harvakseltaan uusia teoksia samoin kuin osallistuu näyttelyihin. Viime aikoina hän on työskennellyt ääniteosten parissa. Tätä näyttelyä tehdessä vannesahan hyrinä sen purressa lautaa on ollut Luukkoselle keskeinen elämys.
Sanna Pappila (s. 1986) on taidegraafikko, joka Kankaanpäästä 2010 valmistuttuaan päätyi Poriin taideyhteisön, yhteisötaiteen ja oman tekemisensä sillisalaattiin. Häntä kiinnostavat jatkumot, toisto, virheet, herkkyys teoksen äärellä, hallinnan tunne ja itse luotu todellisuus. Niinpä lopullinen teos voi jäädä syntyneiden ajatusaihioiden jalkoihin, kun tekemisestä on tullut arvo sinänsä.