Näyttelyt avoinna 23.9.–15.10.
ke–pe 12–18, la–su 12–16
avajaiset 22.9. klo 18–22
VAPAA PÄÄSY
Näyttelyt jakaantuvat kolmeen eri sijaintiin ympäri Porin keskustaa:
Galleria 3H+K (os. Yrjönkatu 4), osoitteessa Yrjönkatu 4 sijaitseva liiketila
gallerian välittömässä läheisyydessä sekä Porin vanha Linja-autoasema (os. Itsenäisyydenkatu 44).
Näyttelyiden taiteilijat
Inkeri Aula, Mark Niskanen & Jani-Matti Salo, Petteri Cederberg, Mika Hytti, Eemil Karila, Kaisu Koivisto, Hanna Marno & Harri Sippola, Jussi Matilanen, Milla-Kariina Oja, Laura Pietiläinen, Heta Pöyry, Nora Tapper, Johanna Väisänen, Timo Wright
INKERI AULA, MARK NISKANEN & JANI-MATTI SALO
INKERI AULA on kulttuuriantropologi, joka tutkii muuttuvia ympäristösuhteita ja ylisukupolvisen aistitun tiedon välittymistä. Aulan monipuolisiin tutkimusteemoihin kuuluvat myös luovuus ja ikääntyminen, yhteiskunnallinen mielikuvitus, Brasilian tutkimus sekä moniaistinen etnografia ja luovat tutkimusmenetelmät.
MARK NISKANEN ja JANI-MATTI SALO työskentelevät jokapäiväisiä ilmiöitä ja teknologioita yhdistelevien,
vuorovaikutussuhteita, muistoja, yksin- ja yhdessäolon kokemuksia sekä niiden yhteyksiä globaaleihin teemoihin. Kokonaisuudet kehittyvät usein paikkasensitiivisiksi ja katoaviksi tilanteiksi. Niskasta ja Saloa kiehtoo ympäristössä valmiina olevien struktuurien kehystäminen teokseksi ja tekijyyden jakaminen ei-inhimillisen kanssa.
Aula, Niskanen & Salo ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2019 alkaen. Muun muassa yhteenkietoutuneisuutta käsitteleviä mediateoksia on ollut esillä Mana Contemporaryssa Jersey Cityssä, Grin Cupola -taidegalleriassa Iowassa, Brooklyn Bridge Parkissa New Yorkissa sekä Suomessa Teatteri Viiruksessa ja Poriginal Galleriassa. Työryhmän videoteoksia on esitetty Suomen lisäksi muun muassa Kanadassa, Kroatiassa ja Yhdysvalloissa.
PETTERI CEDERBERG
PETTERI CEDERBERG (s.1976 Espoo) on Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija. Hänen teoksensa pohtivat ihmismielen tiedostamatonta puolta ja alitajunnan logiikkaa. Cederberg työskentelee pääasiassa piirrosanimaation sekä piirustuksen ja maalauksen parissa. Hän lähestyy animaatioitaan ikään kuin elävinä maalauksina perinteisen elokuvan ja sen kerronnallisen ilmaisun sijaan. Animaatiot tuovat näkyväksi kuvan tekemisen prosessia onnistumisineen ja epäonnistumisineen.
Cederberg on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2011. Hän pitänyt useita yksityis- ja ryhmänäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Hänen teoksiaan on mm. valtion taideteostoimikunnan, Helsingin taidemuseon sekä Jyväskylän kaupungin kokoelmissa. Cederbergin animaatioteoksia on esitetty useilla elokuvafestivaaleilla Suomessa ja ulkomailla.
MIKA HYTTI
Mika Hytti (s. 1961 Vironlahti) on Helsingissä asuva kuvataiteilija. Hytti on valmistunut Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta taidepedagogiikan laitokselta vuonna 1997 ja Taidekoulu MAA:sta vuonna 1990.
EEMIL KARILA
EEMIL KARILAN (s.1978) maalauksia ohjaa posthumanistinen manifesti, jonka mukaan ihmiskunta ei ole muiden luonnonmuotojen yläpuolella. Karilan teoksissa joutomaat, unohdetut takapihat ja villit niityt kylpevät valossa ja kukoistavat alueilla, joista kaikki ihmisen läsnäolo on kadonnut.
Karila maalaa suoraan pohjustamattomalle pellavakankaalle, jolle hän levittää ensin runsaasti vettä ja mustetta. Kun kangas on kuivunut, hän lisää maalia paksuilla siveltimen vedoilla ja levittää öljyväriä sen päälle sormin. Hän vertaa tätä maalaustapaa puutarhanhoitoon: kastelemisen jälkeen värit kasvavat ruskealla pellavakankaalla kuin siemenet maasta. Karilan puoliabstraktit maalaukset syntyvät hänen henkilökohtaisista luontokokemuksistaan ja muistoista. Maalauksissa tunnetaso kohoaa konkreettista ja fyysistä merkittävämmäksi. Karilan tyylistä voi löytää yhtymäkohtia 1800- ja 1900-luvun vaihteen maalareiden sekä postimpressionismin kanssa, jossa luontoa kuvattiin usein vahvoilla, toisiaan täydentävillä väreillä. Karilan teosten ekokritiikki ankkuroi ne kuitenkin tiukasti nykypäivään.
Karilan on tehnyt pitkän uran: Hän on pitänyt yli 30 yksityisnäyttelyä sekä osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin ympäri maailmaa, muun muassa Saksassa, Virossa, Ruotsissa, Brasiliassa ja Venezuelassa. Pitkään Berliinissä asunut Karila on nyt asettunut vanhaan kotikaupunkiinsa Rovaniemelle. Hänen teoksiaan on Rovaniemen ja Tampereen taidemuseoiden, Wihuri-säätiön, Aune Laaksosen sekä Aineen taidemuseon kokoelmissa.
KAISU KOIVISTO
KAISU KOIVISTO (s. 1962) työskentelee monialaisesti, yhdistäen teoksissaan valokuvia, veistoksia ja videoita. Koiviston työskentelyn keskiössä on maisema-, ympäristö- ja luontokäsitysten tarkastelu. Hän havainnoi tapoja, joilla ihminen pyrkii valjastamaan luontoa omiin tarpeisiinsa.
Koiviston teoksissa korostuvat pohjoisen maiseman erityispiirteet ja yhteiskunnalliset muutostilat. Hän on valokuvannut esimerkiksi kylmän sodan aikaisia sotilasalueita Itä-Euroopassa. Uusimmassa New Nuuk -teoskokonaisuudessaan hän tarkastelee Nuukin, Grönlannin pääkaupungin kasvua ja urbanisoitumista.
Yllättävät aiheen, materiaalin ja tekotavan yhdistelmät ovat leimallisia Kaisu Koiviston teoksille. Niissä korostuvat luonnon ja kulttuurin rajapinnat ja muutokset, jotka aiheutuvat taloudellisista ja sosiaalis-poliittisista tekijöistä. Hän käyttää installaatioissaan kierrätysmateriaaleja kuten painotuotteita, nahkaa ja tekstiilejä. Materiaalien symboliikka, niihin liittyvät ajalliset kerrokset ja niissä näkyvät käytön ja elämän jäljet tulevat osaksi teoksia.
Kaisu Koivisto (TaM, s.1962) on osallistunut näyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla, mm. seuraavissa paikoissa: Museo Andersen, Rooma; Kiasma, Helsinki; Aboa Vetus& Ars Nova,Turku, Tampereen taidemuseo; Galleria Sculptor, Helsinki, Porin taidemuseo, Reina Sofia-museo, Madrid; PS 1, New York; Viron taidemuseo Kumu, Tallinna; Tokyo Metropolitan Museum, Mark Rothko Art Centre, Daugavpils, Latvia ja Venetsian biennaali.
Porin Juhlaviikoilla Koivostolta nähdään uusi teos, joka rakentuu Porin vanhalle Linja-autoasemalle. Takiainen on näyttelytilaan parasiittimaisesti kiinnittyvä installaatio, jonka materiaaleina ovat kierrätyskeskuksista ja roskalavoilta hankitut nahka- ja keinonahkatakit. Kierrätysmateriaalit tekevät näkyväksi sen, miten luonnonvaroja käytetään tuhlailevasti.
Kuva: Ildiko Grant
MARNO & SIPPOLA
HANNA MARNO (s. 1981, Helsinki) on pohjois-satakuntalaistunut kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija. Paikkasidonnaisissa teoksissaan Marno tarkastelee maisemien ja yhteisöjen kerrostumia, materiaalisuuksia, valtarakenteita ja monikielisyyksiä ehdottaen erilaisten ympäristöjen kohtaamisia. Mikä onkaan se liima joka meidät yhteen sitoo, hän kysyy.
ig: @hannamarno
www.hannamarno.com
HARRI SIPPOLA (s. 1978) on porilaislähtöinen Siikaissa asuva säveltäjä, tuottaja ja äänitaiteilija. Sippola äänibongailee kaupunkiympäristöstä ja luonnosta rytmejä ja melodioita muovaten niistä toismaailmallisia elektronisia kudelmia.
ig: @harriksippola
JUSSI MATILAINEN
JUSSI MATILAINEN (S.1979) kertoo työskentelystään näin:
“Olen Porissa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Työskentelyssäni painottuu digitaalinen media. Alun perin ja koulutukseltani olen taidemaalari. Liikkuvan kuvan kanssa työskentelyyn olen päätynyt lähinnä esitystaiteen kautta. Videoperformansseista ja osaksi esityksiä tuotetusta materiaalista olen siirtynyt animaatioihin ja kameratyöskentelyyn. Videoteokseni ovat useammin hiljalleen muuntuvia eläviä kuvia kuin tarinallisia kokonaisuuksia. Tällä hetkellä minua kiinnostaa eniten tilan ja tilallisen kokemuksen kuvaaminen sekä lineaariperspektiivisten projektiomallien haastaminen yhdistämällä kuvaan useita eri näkökulmia.”
MILLA-KARIINA OJA
MILLA-KARIINA OJA (s.1976) on Helsingissä asuva kuvataiteilija, joka työskentelee valokuvan ja liikkuvan kuvan keinoin. Työskentely on painottunut erityisesti videoinstallaatioihin, joita yhdistää kokeellisuus ja performatiivisuus. Teoksien aiheet kumpuavat olemassaolon peruskysymyksistä. Niiden ytimessä on ihmisen tila maailmassa, niin rakennetussa ympäristössä, kuin osana luontoa ja sen kiertokulkua. Oja on opiskellut valokuvaa ja nykytaidetta Manchester Metropolitan yliopistossa, Castilla- La Manchan ja Barcelonan yliopistoissa. Ojan teoksia on ollut esillä eri puolilla Eurooppaa ja Kiinaa, mm. The Three Shadows Photography Art Centressä Pekingissä, Centre de Cultura Contemporània de Barcelonassa ja Aboa Vetus & Ars Novassa Turussa.
LAURA PIETILÄINEN
LAURA PIETILÄINEN. Maalaukseni ovat yksityiskohtaisia, mielikuvituksen värittämiä sisäelimiä ja lihaa muistuttavia. Ne kiiltelevät kuin juuri irrotettuina kappaleina, tuoreina ja lähestulkoon vielä hengittävinä ruhoina, jotka höyryävät kehon lämpöä. Erilaiset kalvot ja suonistot kulkevat niiden pinnassa luoden tekstuureja ja väripintoja. Pastelliset sävyt näyttäytyvät toisille pehmeinä ja houkuttelevina, kun taas joillekin tasaiset kirkkaat taustavärit saavat aikaan vieraannuttavan tunteen.
Teoksissani usein esiintyy keskitetysti yksi selkeä asia, ikäänkuin lääketieteellinen preparaatti tai leikkauspöydälle irroitettu elin. Olen ollut lapsesta asti viehättynyt lääketieteelliseen kuvastoon ja se on noussut maalauksissa toistuvaksi elementiksi. Ihmiskeho on kiehtova monimutkainen organismi, jonka kaikilla osilla on oma tehtävänsä. Sisäelimet ovat rakenteeltaan ja värisävyiltään kauniita ja herkkiä.
Maalaustekniikkaani kuuluvat pääsääntöisesti vesiliukoiset öljyvärit, mutta käytän sekalaisesti myös akryylimaaleja ja pastelliliituja. Pastellien maalauksellinen ja herkkä jälki tuo pehmeyttä ja kerroksellisuutta teoksiin. Useimmiten ne jäävät luonnoksesta kuultamaan maalauksen alle, mutta viimeaikoina olen nostanut pastellit suurempaan rooliin maalauksen keskiöön. Herkkien värisävyjen kontrasti maalausjälkeen tuo teoksiin lisätasoja ja antaa mahdollisuuksia monenlaiseen ilmaisuun.
HETA PÖYRY
NORA TAPPER
Olen syntynyt Keski-Suomessa Konginkankaalla ja käynyt kouluni Äänekoskella. Lapsuuteni asuin vanhassa hirsitalossa maaseudulla. Kaupunkiin muutin ensimmäisen kerran lähtiessäni opiskelemaan arkkitehtuuria Oulun yliopistoon. Muutaman opiskeluvuoden jälkeen ymmärsin, että myös taidetta voi opiskella. Päädyin lopulta Helsinkiin Kuvataideakatemiaan, josta valmistuin kuvanveistäjäksi
1993.
Työskentelyyni on aina kuulunut tilan tutkiminen. Arkkitehtuuri, rakennustyömaat, maisemat, vanhojen talojen sokkelot kiinnostavat edelleen. Tilalliset ja koettavat veistokseni ovat muodoiltaan rakenteellisia, kulmikkaita materiaaliensa mukaan, lauta, vaneri, kovalevy. Joihinkin veistoksiin katsoja voi mennä sisään, jotkut teokset vihjaavat tilasta toisaalla.
Tilojen ohella olen veistänyt puusta ihmishahmoja. Ensimmäiset hahmot olivat perheitä, usein äitejä ja tyttäriä. Osa veistoksista syntyi valokuvien herättämien
muistojen ja tunteiden pohjalta, osa kokemuksista tyttärenä ja äitinä. Figuuriveistoksissani haen hetkeä, jossa puun palat muuttuvat pienellä viitteellä inhimillisiksi ihmishahmoiksi ja saavat oman ilmeensä ja asentonsa.
Veistokseni ovat tunnelmia vuodenajoista, säätiloista, huoneista, elämästä, pienistä arkisista hetkistä. Läsnäolosta ja ajan kulusta.
JOHANNA VÄISÄNEN
JOHANNA VÄISÄNEN on pääsiassa videon ja installatioiden parissa työskentelevä kuvataiteilija Kuopiosta. Pyhäselällä Itä-Suomessa syntynyt Väisänen on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin sekä elokuvafestivaaleille vuodesta 2003 lähtien niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.
Väisänen kertoo työskentelystään näin: “Monet teokseni kytkeytyvät muistin problematiikkaan. Teokset tarkastelevat muistamista ja menneisyyden ja nykyisyyden välistä dynamiikkaa eri näkökulmista. Käyttämiäni tekniikoita ovat video, valokuva, ääni, piirustus ja maalaus sekä yhdistän näillä tehtyjä elementtejä installaatioiksi. Käytän installaatioissa usein kierrätysmateriaaleja. Käsittelen teoksissani usein ympäristöasioita ja erilaisia kertomuksia sekä eläimiä. Käsittelen teemojani liikkuvan kuvan ja tilaan rakennettujen immersiivisten installaatioiden kautta.”
www.johannavaisanen.com
TIMO WRIGHT
TIMO WRIGHT (s.1977). Helsingissä työskentelevä Timo Wright on valmistunut Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulusta taiteen maisteriksi vuonna 2014.
Taiteellisessa työskentelyssään Wright on viime aikoina päätynyt tutkimaan ihmisen herkkyyttä sekä surun merkitystä ja välttämättömyyttä.
Tällä hetkellä hän keskittyy kokeellisten dokumenttien tekemiseen, joista erityisen kiinnostuksen kohteina virtuaalitodellisuudessa kuvattavat tai koettavat dokumenttielokuvat.
Wrightin keskeisimpiä näyttelyitä ovat olleet mm. Nakanojo Biennale (2023), Nikolaj Kunsthal (2022), Forum Box (2019), Kunsthal Charlottenborg (2017&2018), Samuelis Baumgarte Galerie (2017), Galerie Anhava Project (2016), Helsingin taidemuseo (2013), Design Museo (2012), Amos Andersonin taidemuseo (2012) ja Helsingin taidehalli (2012, 2010, 2009). Hänen elokuviaan on esitetty yli 70:llä eri festivaalilla ja näyttelyssä kansainvälisesti.